sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ei tullut kassia - tuli kintaat

... tai oikeastaan kolme paria kintaita ;) Ostin tämän langan viime keväänä Karnaluksista vakaana aikomuksenani tehdä itselleni huopalaukku. Sopivaa neulaamislankaa etsiessäni törmäsin näihin keriin ja päätin kokeilla miten tästä langasta onnistuisi tehdä neulakintaat. Lanka on juuri sopivan paksuista ja värivaihtelu toi mielestäni vähän modernia ilmettä vanhalla tekniikalla tehtyihin kintaisiin.


Mopo sitten pikkuisen karkasi käsistä ja neulasin kolmet kintaat. Ja neljännet on tekeillä.

Näissä kaikissa lankana on Austerman Creative+Filz. Kahteen lyhimpään pariin meni vähän reilu 50 g lankaa ja pisimpiin 65 g.


Ensimmäiset kintaat ehdin tehdä valmiiksi jo neulakinnaskurssin aikana ja kuopus ilmoitti jo alkumetreillä, että näistä voisi tehdä hänen käteensä sopivat.


Peukalotkin onnistuivat kohtuullisesti - joskin toinen tuli vähän keskelle kämmentä. Näistä tuli melko samankokoiset ja jopa sopivat kuopuksen käteen. Lopetusreunaan jäi ruma pykälä vaikka kuinka yritin pienentää silmukoita loppua kohti.


Seuraaviin onnistuin löytämään kaksi melkein samanväristä kerää. Ihan näin pitkiä minun ei ollut tarkoitus tehdä, mutta tehtyäni toisen kintaan valmiiksi, huomasin että se on pidempi kuin ensimmäinen. Ja kun jatkoin ensimmäistä, siitä tulikin pidempi kuin toisesta. Koska neulaamalla tehtyä on hankala purkaa, tein sitten reilusti pitkät kintaat.




Näiden lopetusreunasta tuli jo kohtuullisen hyvä. Aloitan neulakintaat kärjestä ja neulaan spiraalina varteen.


Koska neulaaminen on niin kivaa, tein sitten vielä kolmannenkin parin samasta langasta. Näissä lopetusreuna on jo mukavan siisti.

Tein nämä kaikki niin, että aloitin kintaat omasta kerästä ja neulasin niitä vuorotellen, että saisin samankokoiset kintaat. Silmukoiden laskeminen valmiista työstä on vähän vaikeaa. Koska yhteen kintaaseen menee vähän yli puoli kerää lankaa, minulla on keränperiä yllin kyllin. Ne ovat niin sekalaisen värisiä, ettei niistä enää kintaita saa, joten täytyy kehitellä jotakin muuta. Jos en muuta keksi, huovutan loppulangoista patakintaita. Niiden värillä ei ole väliä ainakaan meidän perheessämme :)




Asterix oli aamulla sitä mieltä, että olen surffaillut riittävästi ja voisin välillä keskittyä kissan kanssa seurusteluun. Mielipide tuli esitettyä melko selvästi vai mitä.

24 kommenttia:

  1. Ihanan värisiä !
    Ja kuule, hyvä että teit kintaita, nuo on varmaan enemmän käytössä, kuin kassi olisi ollut :)
    Mukavaa viikkoa !

    VastaaPoista
  2. Kiva kertomus kintaiden synnystä!
    Langat näyttävät ihanilta myös.
    Tuo tekniikka ei ole minulla hallussa. Olen kyllä katsellut sisareni tekevän.

    VastaaPoista
  3. Ohhoh, homma näyttää lähteneen oikein kirjaimellisesti lapasesta. :D Hyvännäköisiä lapasia, ihan outo tekniikka mulle. Pitääkin googlata lisää.

    VastaaPoista
  4. kaunita kintaita.. näin siinä joskus käy, lanka menee ihan johki muuhun käyttöön kun on ensin ollut tarkoitus :)

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtavat kintaat. Kuinkahan minun hermoni riittäisivät? Veikkaan ettei kovin pitkälle. Jämäkkä kissa sinulla.

    VastaaPoista
  6. Ihania kintaita, varmasti mukavaa tuo neulaaminen, minulle aivan vieras työtapa.

    VastaaPoista
  7. Hienoja kintaita,niin lämpöisen näköisiä ja ihanat värit langoissa :) On ne viisaita nuo kissat ja varsinkin Asterix, ihan on selvä mielipide hänellä :)

    VastaaPoista
  8. Näissä menee kivasti nuo värinvaihdot.

    VastaaPoista
  9. Voi, mahtavat kintaat, jokaikinen pari! Hienon työtavan hallitset, ja värilliset langat sopivat siihen hyvin. Värjättiinhän ennenkin kasveilla lankoja, ei aina luonnonväriin tyydytty. Fiksu kissa!

    VastaaPoista
  10. Upeita kintaita, hienoa että vanha kintaiden teko tapa on uudelleen muodissa.
    Itseäni harmittaa etten aikoinani opetellut tuota neulaamista, vaikka mummoni usein sitä ehdotti.Ei sitä lapsena ollut kiinostusta.

    VastaaPoista
  11. Kauniita kintaita ja ihanan värisiä.

    VastaaPoista
  12. Hienoja neulakintaita.
    Ihan katteeks käyp kun minun opintoni eivät ole ollenkaan edistyneet,en nimittäin ole joutanut (muka) paneutumaan tuohon hommaan.
    Kissatpa netahtoo makoilla näppiksen päällä niin että sitten on karvoja täynnänäppäinten välit.

    VastaaPoista
  13. No on kyllä hyvin selkeä viesti kissalta ;D Ei tuon selkeämmin enää asiaa voisi ilmaista. Mä en oo päässyt sun vuodatuksen blogiin aikoihin, ei vaan aukea mut ei oo kyllä herjannutkaan mitään. Tänne pääsin kyllä heti. Mä roikun vielä vuodatuksessa...toistaiseksi ainakin. Kivat kintaat :)

    VastaaPoista
  14. Harjoitus tekee mestarin!
    Lanka elävöittää neulakintaita hienosti.
    Tulkoon siis talvi paukkupakkasineen.

    VastaaPoista
  15. Vau, sinä osaat tuon tekniikan. Minä olen joskus kokeillut, Ei ollut minun juttu.

    VastaaPoista
  16. Hyvä kun tuli lapaset, ja toisetkin . ., ettei jäänyt laukkulanka nurkkaan häpeämään;)

    VastaaPoista
  17. Onpa kauniita neulakintaita. Äitini osasi tehdä ja minäkin joskus nuorempana mutta en enää. Katajasta tehtyjä neuloja olis useampikin, isäni tekosia.

    VastaaPoista
  18. Neulaaminen on minulle ihan outo tekniikka, kuullut kyllä olen, mutta en tiedä siitä yhtään mitään. Pitäisi varmaan perehtyä, koska kintaat näyttävät kivoilta. Väritkin ovat kauniit. Asterixin vihje ei paljon selvempi enää voisi olla.

    VastaaPoista
  19. Kivoja nuo kintaat. Tekniikkaa en osaa, mutta jotenkin nuo näyttävät tutuilta. Olisikohan vanha mummoni joskus käyttänyt neulatekniikkaa. Todellakin Asterixin vihje on selvä. Tuossa alempana on hyviä kuvia Grislistä.

    VastaaPoista
  20. Nähnyt ja kuullut olen tekniikasta, mutta opettelematta on.
    Ehkä joskus, samoin kuin varrasvirkkausta, koukkuamiskoukulla tekeminen jne. ;)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi