maanantai 31. maaliskuuta 2014

Likin It




 Edellisessä postauksessa esittelemäni intialainen silkkilanka on muotoutunut paidaksi. Malli on Yellowcosmon Likin It (maksullinen Ravelry-ohje). Lanka myytiin ilman vyötettä eikä myyjä tiennyt langan metrimäärää. En ruvennut sitä itsekään mittaamaan, mutta uskoisin sen olevan suunnilleen dk-vahvuista. Neuloin paidan 3,75 mm puikoilla ja lankaa kului n. 450 g.

Kaula-aukosta ei tullut hyvä, joten neuloin sen uudelleen. Luulen että lisään siihen vieläkin muutaman kerroksen, koska neule tuntuu venyvän jonkin verran. Paita on neulottu ylhäältä alas, joten kauluksen korjaaminen vaati pientä purku-operaatiota.

 Kuvaajana toiminut esikoinen keskittyi taas enemmän koiran kuin neuleen kuvaamiseen :D

Silkissä on kaunis kiilto ja se tuntuu todella pehmeältä eikä hiosta yhtään. Minä en oikein voi käyttää keinokuituisia neuleita niiden hiostavuuden vuoksi.

 Puutarhassa ei ole enää lunta ja lumikellot kukkivat kauniisti.

Krookukset alkoivat kukkia parissa päivässä. Omenapuun ja pensasmustikoiden ympäriltä ei voi  poistaa suojaa ennen kuin saamme aidan rakennettua loppuun. Kukkapenkki on tilapäisesti reunustettu puutarhatuoleilla ja toivon että ne pitävät kutsumattomat ruokavieraat poissa tulppaanien kimpusta. Viime vuonna vain kaksi tulppaania jäi syömättä :/

 Syreenejä olisi ehkä pitänyt leikata vähän, mutta  on jo myöhäistä. Syksyllä sitten - ehkä :D

 Mustaherukassa on jo komeat silmut, mutta onneksi se ei kuulu kauriiden ja jänisten ruokavalioon.

Grisli on tietysti ollut ahkerana apulaisena ja kuljettanut jalkapalloa aina siihen kukkapenkkkin jota olen siivoamassa :D Grislin mieleen oli erityisesti lauantaina vietetyt grillikauden avajaiset.

 Myös Aserix osallistuu pihatöihin, tosin lähinnä työnjohdollisissa tehtävissä, kuten kuvasta näkyy.

Yhtenä iltana taivas oli hennon roosa. Muutamana iltana on ollut upea oranssi auringonlasku, mutta silloin minulla ei harmillisesti ole ollut kameraa käsillä.

Mukavaa huhtikuun alkua. Älkää antako jekuttaa itseänne huomenna ;)

torstai 20. maaliskuuta 2014

Kevätpäiväntasaus

Valoisa aika lisääntyy ihan huimin harppauksin. Aamulenkille lähtiessäni (klo 6) on jo valoisaa ja lenkkimme suuntautuukin melkein joka aamu metsään. Tiellä saa kävellä riittävästi pimeän aikaan. Grislistäkin on mukavaa juoksennella metsässä haistelemassa kauriiden, jänisten, kettujen ja supikoirien jälkiä.



Marraskuunkaktus ei ole pysynyt oikein selvillä vuodenajoista, vaan tekee ahkerasti nuppuja näin maaliskuussa. Syksyllä siinä olikin vain pari kukoistusta ja ajattelin, että kasvi pitää välivuoden kukkimisessa.


Ruukku on isäni päällystämä. Hän harrasti askartelua ja päällysti mm. kukkaruukkuja laatanpaloilla. Kierrätystä ja tuunausta jo paljon ennen kuin niistä tuli muotiasioita :)




Chilit ja paprikat ovat itäneet poikkeuksellisen huonosti. Vain Apachen taimet ovat kunnolla itäneet eivätkä amppelipaprikat jaksa nostaa päätään ollenkaan. Tein jo uuden kylvönkin - jospa edes jokin kasvi jaksaisi kasvaa kunnolla. Enteileeköhän tämä huono itävyys sitä, että kesästä on tulossa huono vai olenko vain onnistunut jotenkin epäonnistumaan kylvöjen kanssa.

 









Piipahdin työkaverin mainostamassa uudessa teekaupassa ja kuinka ollakaan, löysin samasta kauppakeskuksesta myös lankakaupan :D Siellä oli peruslankojen (Teetee, Austermann ym.) lisäksi myös käsinkehrättyä ja -värjättyä intialaista silkkilankaa, jota tuottaa paikallinen naisten osuuskunta. Ostin aluksi neljä vyyhtiä terrakottaa, mutta jouduin hakemaan vielä vyyhdin kontrastiväristä lankaa, että ne riittäisivät paitaan itselleni. Voitte hieraista silmiänne toisenkin kerran: tuo yksinäinen vyyhti on todellakin sininen ja se on tulossa minun vaatteeseeni - ei toki kasvoja vasten vaan paidan helmaan :D Lanka on upean tuntuista eikä taatusti kutita herkempääkään ihoa eikä uskoakseni myöskään hiosta. Kauppaan jäi - vielä toistaiseksi - mukavan ohutta hamppulankaa, koska se oli värjäämätöntä enkä uskalla kokemattomana ryhtyä värjäämään. Jos saan hyviä neuvoja värjäämiseen, taitaa hamppulankakin muuttua paidaksi minulle :D

Ostin toki myös teetä: appelsiini-kaktus -rooibosta ja kehäkukka-rooibosta. Ensimmäinen on virkistävä ja jälkimmäinen miellyttävän pehmeä.

Koska puutarhatöihin ei vielä pääse, on lukemiselle jäänyt hyvin aikaa. Viimeksi luin Kati Hiekkapellon dekkarin Kolibri. Se on oikein hyvin kirjoitettu (vaikkakaan teitittelyä ei tämäkään kirjailija ei osaa, vaan käyttää monikon toista persoonaa) ja mielenkiintoinen. Kirjan henkilöt ja tapahtumat ovat uskottavia ja kahden eri tarinan seuraamien rinnakkain on mielenkiintoista. Suosittelen!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Dragonback





Tein pitkästä aikaa sukat varresta aloittaen. Jos en muista ihan väärin, olen edellisen kerran tehnyt varresta aloitetut sukat puolitoista vuotta sitten ja malli oli sama eli Ravelrysta ilmaisohjeena löytyvä Dragonback.


Kylläpä tuli ylivalottuneita kuvia, pahoittelen.



Neuloin sukat aiemmin tekemäni Flaren kaveriksi paidasta ylijääneestä langasta. Lanka on Austermann Step ja sitä kului 2,25 mm puikoilla neuloen 70 g. Koska paita on sileää neuletta, sukkiin oli kiva tehdä palmikkoa.

 

 Tässä mallissa on kiva kantapääkuvio.




Varteen tuli muutama helmi. Valitsin melko huomaamattomat läpikuultavat mustat helmet. Taitavat kyllä jäädä housunlahkeiden alle piiloon.



Sukan kärjestä en tykkää. Se on liian tylppä minun makuuni, mutta en voinut jatkaa kärkeä pidempään, koska sukista olisi tullut liian isot. Siitä(kin) syystä varpaista aloitetut sukat ovat minun mieleeni. Vasta kun sukat olivat melkein valmiit, tajusin että malli olisi ollult helposti muokattavaissa varpaista aloituksi!

 

Sukkien valmistumisesta huolimatta ei ole huolta, että lankani loppuisivat. Lankakamarin tarjouslaatikosta löytyi puuvillalankaa 1 € / kerä ja ostin neljä luonnonvalkoista kerää, joilla on tarkoitus yhdistää 252 afrikkalaista kukkaa peitoksi. Olen virkannut paloja pikkuhiljaa ja todennäköisesti myös yhdistelen niitä pikkuhiljaa, joten valmista peittoa ei kannata vähään aikaan odottaa. Taidan jättää homman suosiolla kesään ja virkata palat pihakeinulla istuen. Tilauksessa on siis lämmin ja vähäsateinen kesä :D

Lumio-lankaa ostin ensi syksyn pimeyttä varten. Lanka on paksua ja puhdasta muovia, joten siitä tullee säärystimet ja ehkä myös hihan päälle vedettävät ranteenlämmittimet.




Ostin myös kaavioseuraimen, jollaisesta olen haaveillut jo pitkään.

Piha on jo melkein lumeton ja kukkapenkissä alkavat ensimmäiset sipulikukat nostaa päätään. Ensimmäisiä tulppaaneja oli jo käyty maistelemassa (kauriit tai jänikset) ja ensiapuna peitin penkin harsolla. Heti kun maa sulaa, pitää tehdä aita loppuun. Se jäi viime kesänä kesken parkkipaikan ison myllerryksen vuoksi, mutta tänä kesänä en enää halua syöttää kasvejani kauriille.

Viikko sitten kylvämistäni chileistä ensimmäinen alkaa vähän näkyä turpeen seasta. Tänään kylvin muutaman rosmariinin siemenen, mutta muiden yrttien ja tomaattien sekä kesäkukkien kanssa yritän vielä malttaa mieleni.


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Keinulauta


Varoitus: tämä postaus sisältää neonvärejä :D

Ostin syksyllä neljä eriväristä kerää Hatnut Feet -lankaa. Kahdesta tein sukat lahjaksi ja kahdesta kerästä itselleni pipo-kauluri -setin.




 Koska tämä värisävy oli selkeästi raidoittuva, etsin pitkään ennen kuin löysin mieleseni mallin. Lopulta Ullasta löytyi Keinulauta-pipon ohje.



 Tykästyin pipoon niin että käytin samaa mallia myös kauluriin. Loin 108 silmukkaa ja lisäsin silmukoita vähitellen niin että niitä oli lopulta 140. Kauluri asettuu hyvin kaulaan. Lankaa jäi harmillinen 25 g nöttönen. Mietin saisiko siitä lyhyet ranteenlämmittimet / kämmekkäät vai pitääkö lanka yhdistää johonkin yksiväriseen ja tehdä raidalliset kädenlämmittimet.

 

 Aamulla satoi vähän lunta, joten minulle tuli kiire kuvata neuleet valkoisella hangella. Pari tuntia kuvan ottamisen jälkeen lumi oli jo sulanut. Kylvin tänään  ensimmäiset chilin ja paprikan siemenet. Muut kasvit saavat vielä odottaa valon ja lämmön lisääntymistä. Yritän malttaa mieleni siementen kanssa mahdollisimman pitkään. Jos kasvit itävät liian aikaisin eikä niitä voi viedä ulos karaistumaan, niistä tulee honteloita. Jos minulla olisi kasvihuone, tilanne olisi toinen. Vaan eipä ole mikään järkipuhe vielä saanut miehen mieltä kääntymään kasvihuonemyönteiseksi.
 

Sain kosotädiltä haasteen näyttää käsityöpaikkani. Neulon useimmiten yläkerran aulan sohvalla, jossa minulla on käden ulottuvilla kaikki tarpeellinen - kuten kirja, silmukkamerkit, kerroslaskuri ja puruluu :D Yleensä tässä on vielä yksi kissa ja yksi koira seurana.



Mukavia käsityöhetkiä kaikille!