sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kirjan vuoden lukuhaaste, 20. kirja

Noviolet Bulawayon romaani Me tarvitaan uudet nimet

ei täyttänyt lukuhaasteen yhtään kohtaa.

Erittäin mielenkiintoinen kirja, suosittelen.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Reissaajan tunika


Joji Locatellin suunnittelema Traveller Tunic (maksullinen ohje Ravelryssa) valmistui vasta kesälomamatkan jälkeen, mutta onneksi reissulla ei ollut tarvetta neulepaidalle :) Neuloin hihoista vähän ohjetta pidemmät.

Lankana käytin Titan Wool Winneriä, jota kului 520 g ja puikkoina puisia 3 mm Knit Pro pyöröjä.



 Dessin avusta huolimatta sain paidan kuvattua :D



Paita on hyvin yksinkertainen ylhäältä alas saumattomasti neulottava ja ylös tuleva palmikko antaa sille kivasti ilmettä.



Viime päivien kulkupeli on ollut kuopuksen mopo. Olen opettanut poikaa ajamaan mopolla ja teoriakoe on jo suoritettu. Perjantaina on käsittelykoe ja jos se menee läpi, minun ei enää tarvitse ajaa perässä, vaan poika pääsee kulkemaan minne tahtoo :)


maanantai 20. heinäkuuta 2015

Viistosukat

Reissuneuleena minulla oli - kuinkas muutenkaan - sukat.



Malli on Lana Holdenin Skew, joita olen tehnyt muutaman parin jo aiemminkin. Tällä kertaa muistin tehdä riittävän lyhyen jalkaterän ja sukat istuvat hyvin. Näitä on hieman vaikeampi sovittaa matkan varrella kuin tavallisen mallisia sukkia.




Lanka on Keesin Ultrasock värissä Sunshine ja sitä kului 67 g. Neuloin sukat 2 mm Knit Pro pyöröillä. Ihan eivät ehtineet valmistua neljän päivän reissumme aikana, vaan tein varret vasta kotona.


torstai 16. heinäkuuta 2015

Terveisiä Vilnasta



Tämän vuoden lomamatkamme suuntautui viehättävään Vilnaan. Tästä auringonnousun portista mennään sisään vanhaan kaupunkiin.


 

Sää oli vaihteleva: välillä paistoi aurinko, välillä saimme reippaitakin sadekuuroja niskaamme. Lämpötila oli kaupunkimatkailuun sopiva n. 20 astetta.




 



Kaupungissa on uusia ja vanhoja rakennuksia sulassa sovussa.


Myös hylättyjä rakennuksia näkyi jopa ihan turistialueen eli vanhan kaupungin nähtävyyksien vieressä. Tähän rakennukseen joku oli kirjoittanut kannanottonsa.

 

Vaikka Vilna on museoita pullollaan, kävimme vain yhdessä: sota-ajoneuvomuseossa. Siellä pojat viihtyivätkin monta tuntia. Kaikkiin laitteisiin sai koskea ja autoihin sai mennä sisälle. Opasteet olivat valitettavasti vain liettuaksi, mutta kyllä museosta kieltä taitamatonkin sai jotakin irti - ainakin sellainen joka tietää jotakin autoista  :D




Vuokrasimme asunnon vähän turistialueen ulkopuolelta. Asuimme rauhallisella omakotialueella, josta käveli vanhaan kaupunkiin ja rautatieasemalle n. 10 minuuttia. Talon omistaja asui alakerrassa ja meillä oli käytössämme yläkerta.


 
 Talon koira Niki tykkäsi kovasti vieraista.

 

Vaikka tontit olivat pieniä, miltei jokaisella oli kasvihuone ja kasvimaa. Suosittuja kasveja olivat tomaatti, kurkku, peruna ja tilli. Myös marjapensaita ja -puita oli pihoilla paljon.


Alueella oli sekä vanhoja että uusia, pieniä ja isoja taloja. Osa oli huonokuntoisia, mutta silti niissä asuttiin.

 

 Osa oli remontoitu hienosti. Savupiipuista näkyy, että talon toisen päädyn remontti on vielä kesken.


Vanhojen talojen välissä oli aivan uusia, jopa keskeneräisiä taloja, mutta tyhjiä tontteja ei ollut. Todennäköisesti ne joilla on varaa, ostavat vanhan talon, purkavat sen ja raketavat uuden tilalle. Suomalaiset kaavoittajat olisivat taatusti saaneet harmaita hiuksia tällaisesta villistä rakentamisesta ;)








Käsityöaiheiset ostokset jäivät vähiin. Löysin yhden lankakaupan, mutta se oli suljettu eikä ovessa ollut aukioloaikoja, joten en viitsinyt palata sinne uudelleen. Muutamissa keskustan kaupoissa oli lankoja ikkunassa, mutta en käynyt niissä sisällä. Ainoat lankaostokseni tein kauppahallissa, jossa oli pieni liike aivan tupaten täynnä lankoja. Siellä oli paljon Alizen lankoja ja ostinkin yhden sukkalangan. Keltaiset langat ovat liettualaista ohutta pellavalankaa: 525 m / 100 g. Ostin myös venäjänkielisen Burdan, jossa oli kivoja ompeluohjeita. Koska ompelu ei kuitenkaan ole vahvimpia taitojani, ostin myös pitkän pellavamekon ja pellavaisen huivin. Ajattelin että se olisi riittävän juhlava asu työkaverini karonkkaan, jonne sain kutsun juuri ennen matkaa. Ilman huivia mekko toimii työvaatteenakin.

Muuten en joutunut turvautumaan ruostuneeseen venäjääni kuten viime kesänä Riiassa, vaan englannilla pärjäsi hyvin.

Kirjan vuoden lukuhaaste, 19. kirja

Kate Atkinsonin Museon kuliseissa

ei täyttänyt yhtään haasteen kohtaa, mutta oli erittäin hyvä lukukokemus.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kellokukka

Otsikon kellokukka ei viittaa tällä kertaa puutarhaan, vaan Liselotte Wellerin suunnittelemaan Klokkeblomst -tunikaan. 


Virkkaus sujui 4,5 mm koukulla joutuisaan. Parin epäonnistuneen aloituksen jälkeen virkkasin paidan lopulta neljässä päivässä. Epäonnistuneista aloituksista voin syyttää vain itseäni. Ohje oli selkeä ja tanskantaitoaan epäileville se on saatavana myös englanninkielisenä :) Lanka on Sublime Yarns Egyptian Cotton värissä Peony, ja sitä kului 400 g.




Dessi on tyytyväinen lankavaraston supistumisesta, kun lankakoriin jäi hyvin tilaa kissalle.



Aikaisemmassa postauksessa pahoittelin että vain violetit ja vaaleanpunaiset akileijat selvisivät viime kesän pihamyllerryksestä, mutta siirtopenkistä löytyi myös tällainen kaunis kaksivärinen. Sen siemeniä pitää saada talteen ja kylvää niitä näkyvämmälle paikalle.
 

  

Ketoneilikkaa ei tarvitse kylvää, sillä se on kiitettävästi kylväytynyt pitkin pihaa. Voi olla että sekin joutuu vähän väistymään kunhan saamme aikaiseksi jatkaa pihatöitä. Alkukesän säät eivät ole oikein innostaneet pihapuuhiin :/ Neilikan takana verikurjenpolvi availee kukkiaan.


 

 Kultahelokki on varsinainen aurinko isoine keltaisine kukkineen.



 Myös peurankellot avaavat kukoistuksiaan.

 

Kasvilavassa on vasta pari pientä kesäkurpitsaa, mutta kukoistuksia on runsasti.


Lieneekö viileä ja sateinen kesä syynä vai mistä johtuu, mutta ensimmäisen kerran ikinä olen onnistunut tillin kasvatuksessa. Kiven ympärillä on myös persiljaa ja korianteria, joista kaikista on tulossa hyvä sato. Sadetinta olen käyttänyt tasan kerran tänä kesänä eikä tarvetta tunnu ihan heti tulevankaan.


New Ace -paprikassa on muutama pieni hedelmänalku. Sweet Sunshine -paprikan yksi taimi kukkii runsaasti, pari niukemmin eikä yhdessä ole vielä edes nuppuja.


 

Apache-chili alkaa vasta kukkia, samoin Habanero eikä Star Fish osoita minkäänlaisia kukkimisen merkkejä. Eipä taida tänä vuonna tulla kummoistakaan chilisatoa.

 

Tomaateissakin on vasta muutama kukoistus siellä täällä. Sen sijaan pinaatti ja retiisi ovat tykänneet tämän kesän säästä ja niitä onkin syöty urakalla.

Parhaillaan minulla on puikoilla villapaita ja sen valmistuttua olisi tarkoitus aloittaa villatakki. En vain osaa päättää kumpi väriyhdistelmä olisi parempi.





Tänään aion aloittaa loman ihan toden teolla. Kävin aamulla toimistolla hoitamassa kiireisen työn ja sieltä lähtiessäni suljin työpuhelimen enkä aio avata sitä vähään aikaan. Oli sää  mikä oli, niin loma on aina lomaa :)

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kirjan vuoden lukuhaaste, 18. kirja

Eeva-Kaarina Arosen romaani Edda täytti lukuhaasteen kohdan

41. kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias kun kirja julkaistiin

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Keskikesän kukkijoita


Akileija on ehdottomasti yksi lempikukistani.


Akileijat kokivat viime vuonna kovia, kun niitä joduttiin siirtämään talon rappauksen vuoksi. Vain kaksi vaaleanpunaista ja kaksi violettia on jaksanut kukkia, mutta penkeissä on lisää taimia. Toivottavasti viime syksynä Siniseltä Sohvalta saamieni kauniin punavalkoisten kylvö olisi onnistunut.



Lehtosinilatva on lennähtänyt jostakin ihan väärään kukkapenkkiin, mutta olkoon siinä mihin on itse kylväytynyt.


Osa orvokeistakin on kylväytynyt itse kukkapenkkien ulkopuolelle. Alempi kasvaa pienessä kolossa pihalaattojen välissä.






Keijunmekon kukoistus on vaatimaton, mutta olenkin hankkinut sen kauniin punaisten lehtiensä vuoksi.









Unkarinsyreeni aloitti kukintansa kun kotimainen oli jo kuitunut. Ihan kiva että ne kukkivat vähän eri aikaan,  niin saamme nauttia kukkaloistosta ja tuoksusta pidempään.





  

Kissojen mielestä keinun alla on hyvä tähystys- ja loikoilupaikka. Asterix myös nukkuu keinulla usein jos on jäänyt yöksi ulos. Dessikin saattaa ottaa keinulla päiväunet, mutta yöt se on sisällä.

 



Grisli löysi syreenipensaista jotakin mielenkiintoista ja oli lopulta melkein kokonaan pensaan sisällä.

Lomasäät ovat suosineet minua helteestä nauttivaa. Rikkaruohojakin on mukava kitkeä kun sen voi tehdä auringonpaisteessa :D