sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Merinovillapaita kuopukselle
Löysin Tallinnan-reissulla Liann-löngadista ihan kuopuksen väristä merinolankaa, Titan Wool Winner. Kuopus tykästyikin lankaan ja sain tehdä siitä hänelle paidan. Muutamaan vuoteen kumpikaan poika ei olekaan kelpuuttanut muuta itsetehtyä kuin sukkia ja käsineitä.
Tein tarkoituksella vähän kasvunvaraa joka suuntaan, mutta niin että paitaa voi käyttää heti eikä vuoden kuluttua. Kasvunvara lienee tarpeen jos poika jatkaa kasvamista entiseen tahtiin: puolessa vuodessa on tullut 5 cm pituutta lisää.
Lankaa kului 310 g ja käytin 3,5 mm Knit Pro pyöröjä. Paita on tehty pyörönä, myös hihat, jolloin rumia (ja työläitä) saumoja ei tullut.
Vasta viedessäni kuvia koneelle huomasin että malli oli tässä vaiheessa jo ehkä vähän kyllästynyt kuvaamiseen. Huomaatteko te ;)
Hyvää sunnuntain jatkoa ja mukavaa ensi viikkoa. Ehkä vihdoin saamme lunta tämän ikuisen vesisateen jälkeen.
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Ei tullut kassia - tuli kintaat
... tai oikeastaan kolme paria kintaita ;) Ostin tämän langan viime keväänä Karnaluksista vakaana aikomuksenani tehdä itselleni huopalaukku. Sopivaa neulaamislankaa etsiessäni törmäsin näihin keriin ja päätin kokeilla miten tästä langasta onnistuisi tehdä neulakintaat. Lanka on juuri sopivan paksuista ja värivaihtelu toi mielestäni vähän modernia ilmettä vanhalla tekniikalla tehtyihin kintaisiin.
Mopo sitten pikkuisen karkasi käsistä ja neulasin kolmet kintaat. Ja neljännet on tekeillä.
Näissä kaikissa lankana on Austerman Creative+Filz. Kahteen lyhimpään pariin meni vähän reilu 50 g lankaa ja pisimpiin 65 g.
Ensimmäiset kintaat ehdin tehdä valmiiksi jo neulakinnaskurssin aikana ja kuopus ilmoitti jo alkumetreillä, että näistä voisi tehdä hänen käteensä sopivat.
Peukalotkin onnistuivat kohtuullisesti - joskin toinen tuli vähän keskelle kämmentä. Näistä tuli melko samankokoiset ja jopa sopivat kuopuksen käteen. Lopetusreunaan jäi ruma pykälä vaikka kuinka yritin pienentää silmukoita loppua kohti.
Seuraaviin onnistuin löytämään kaksi melkein samanväristä kerää. Ihan näin pitkiä minun ei ollut tarkoitus tehdä, mutta tehtyäni toisen kintaan valmiiksi, huomasin että se on pidempi kuin ensimmäinen. Ja kun jatkoin ensimmäistä, siitä tulikin pidempi kuin toisesta. Koska neulaamalla tehtyä on hankala purkaa, tein sitten reilusti pitkät kintaat.
Näiden lopetusreunasta tuli jo kohtuullisen hyvä. Aloitan neulakintaat kärjestä ja neulaan spiraalina varteen.
Koska neulaaminen on niin kivaa, tein sitten vielä kolmannenkin parin samasta langasta. Näissä lopetusreuna on jo mukavan siisti.
Tein nämä kaikki niin, että aloitin kintaat omasta kerästä ja neulasin niitä vuorotellen, että saisin samankokoiset kintaat. Silmukoiden laskeminen valmiista työstä on vähän vaikeaa. Koska yhteen kintaaseen menee vähän yli puoli kerää lankaa, minulla on keränperiä yllin kyllin. Ne ovat niin sekalaisen värisiä, ettei niistä enää kintaita saa, joten täytyy kehitellä jotakin muuta. Jos en muuta keksi, huovutan loppulangoista patakintaita. Niiden värillä ei ole väliä ainakaan meidän perheessämme :)
Asterix oli aamulla sitä mieltä, että olen surffaillut riittävästi ja voisin välillä keskittyä kissan kanssa seurusteluun. Mielipide tuli esitettyä melko selvästi vai mitä.
Mopo sitten pikkuisen karkasi käsistä ja neulasin kolmet kintaat. Ja neljännet on tekeillä.
Näissä kaikissa lankana on Austerman Creative+Filz. Kahteen lyhimpään pariin meni vähän reilu 50 g lankaa ja pisimpiin 65 g.
Ensimmäiset kintaat ehdin tehdä valmiiksi jo neulakinnaskurssin aikana ja kuopus ilmoitti jo alkumetreillä, että näistä voisi tehdä hänen käteensä sopivat.
Peukalotkin onnistuivat kohtuullisesti - joskin toinen tuli vähän keskelle kämmentä. Näistä tuli melko samankokoiset ja jopa sopivat kuopuksen käteen. Lopetusreunaan jäi ruma pykälä vaikka kuinka yritin pienentää silmukoita loppua kohti.
Seuraaviin onnistuin löytämään kaksi melkein samanväristä kerää. Ihan näin pitkiä minun ei ollut tarkoitus tehdä, mutta tehtyäni toisen kintaan valmiiksi, huomasin että se on pidempi kuin ensimmäinen. Ja kun jatkoin ensimmäistä, siitä tulikin pidempi kuin toisesta. Koska neulaamalla tehtyä on hankala purkaa, tein sitten reilusti pitkät kintaat.
Näiden lopetusreunasta tuli jo kohtuullisen hyvä. Aloitan neulakintaat kärjestä ja neulaan spiraalina varteen.
Koska neulaaminen on niin kivaa, tein sitten vielä kolmannenkin parin samasta langasta. Näissä lopetusreuna on jo mukavan siisti.
Tein nämä kaikki niin, että aloitin kintaat omasta kerästä ja neulasin niitä vuorotellen, että saisin samankokoiset kintaat. Silmukoiden laskeminen valmiista työstä on vähän vaikeaa. Koska yhteen kintaaseen menee vähän yli puoli kerää lankaa, minulla on keränperiä yllin kyllin. Ne ovat niin sekalaisen värisiä, ettei niistä enää kintaita saa, joten täytyy kehitellä jotakin muuta. Jos en muuta keksi, huovutan loppulangoista patakintaita. Niiden värillä ei ole väliä ainakaan meidän perheessämme :)
Asterix oli aamulla sitä mieltä, että olen surffaillut riittävästi ja voisin välillä keskittyä kissan kanssa seurusteluun. Mielipide tuli esitettyä melko selvästi vai mitä.
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
HauvaHaaste 15: Syksy
Olen kovasti myöhässä näiden kuvahaasteiden kanssa; tämäkin haaste annettiin jo yli kuukausi sitten.
Grislin väritys sointuu hyvin syksyiseen luontoon, eikö :) Tässä tutkitaan rannassa olevaa venettä, jonka esikoinen joskus toi kaverinsa luota korjattavaksi. Korjaaminen vain ei ole edennyt suunnitelmia pidemmälle.
Grislin lempipuuhaa ulkona on jalkapalloilu. Tässä ilme "Tuu pelaamaan"
Grisli on taitava jalkapalloilija, joka käyttää pelatessaan kaikkia neljää jalkaansa ja suutaan. Kukaan muu kuin kuopus ei saa siltä palloa pois rehellisin keinoin. Me muut joudumme vaihtamaan pallon namiin :D
Grislin pitää tietysti osallistua kaikkiin syystöihin. Tämä lehtikasa oli huonosti tehty ja Grisli päätti levitää sen vähän siistimmin nurmikolle :)
Jos rupeaa väsyttämään kesken ulkoilun, voi nurmikolle heittäytyä hetkeksi pitkäkseen.
Syysiltoina kaikkein mukavinta on kuitenkin uinailla sohvalla. Tällä kertaa Dessi-kissa on ollut armollinen ja suostunut jakamaan tyynynsä.
Grislin väritys sointuu hyvin syksyiseen luontoon, eikö :) Tässä tutkitaan rannassa olevaa venettä, jonka esikoinen joskus toi kaverinsa luota korjattavaksi. Korjaaminen vain ei ole edennyt suunnitelmia pidemmälle.
Grislin lempipuuhaa ulkona on jalkapalloilu. Tässä ilme "Tuu pelaamaan"
Grisli on taitava jalkapalloilija, joka käyttää pelatessaan kaikkia neljää jalkaansa ja suutaan. Kukaan muu kuin kuopus ei saa siltä palloa pois rehellisin keinoin. Me muut joudumme vaihtamaan pallon namiin :D
Grislin pitää tietysti osallistua kaikkiin syystöihin. Tämä lehtikasa oli huonosti tehty ja Grisli päätti levitää sen vähän siistimmin nurmikolle :)
Jos rupeaa väsyttämään kesken ulkoilun, voi nurmikolle heittäytyä hetkeksi pitkäkseen.
Syysiltoina kaikkein mukavinta on kuitenkin uinailla sohvalla. Tällä kertaa Dessi-kissa on ollut armollinen ja suostunut jakamaan tyynynsä.
perjantai 2. marraskuuta 2012
Neulakintaat
Hankin kinnasneulan yli vuosi sitten ja kuvittelin oppivani tekniikan katsomalla videoita ja ohjeita netistä. En oppinut ja neula oli käyttämättömänä. Tänä syksynä paikkakuntamme kansalaisopistossa järjestettiin neulakinnaskurssi ja siellä vihdoin opin tekniikan.
Eivät nämä ensimmäiset kintaat lähempää tarkastelua kestä, mutta ovat kuitenkin kohtuullisen samankokoiset ja -malliset ja jopa sopivat minun käteeni. Eniten näissä epäonnistui peukalo ja virheitä on vaikka muille jakaa :)
Kintaat on tehty spiraalina kärjestä aloittaen ja lopetusreunaan tuli melkoinen pykälä vaikka kuinka yritin kiristää viimeisiä silmukoita.
Neulakintaiden pinta on mielestäni kaunista.
Lanka on omasta varastosta löytynyttä Novita Huopasta, jonka sain käytettyä viimeistä metriä myöden loppuun. Kintaat painavat 52 g.
Seuraavat kintaat tein G-B Filz-it -langasta joka osoittautui paitsi liian paksuksi myös liian kirjavaksi tähän tekniikkaan. Näihin kului 80 g lankaa.
Näistä tuli myös hirmu kapeat mutta peukalot onnistuivat jo paljon paremmin. Eivätköhän nämäkin koiranulkoilutukseen ja lumitöihin kelpaa kun on riittävän kylmä.
Eivät nämä ensimmäiset kintaat lähempää tarkastelua kestä, mutta ovat kuitenkin kohtuullisen samankokoiset ja -malliset ja jopa sopivat minun käteeni. Eniten näissä epäonnistui peukalo ja virheitä on vaikka muille jakaa :)
Kintaat on tehty spiraalina kärjestä aloittaen ja lopetusreunaan tuli melkoinen pykälä vaikka kuinka yritin kiristää viimeisiä silmukoita.
Neulakintaiden pinta on mielestäni kaunista.
Lanka on omasta varastosta löytynyttä Novita Huopasta, jonka sain käytettyä viimeistä metriä myöden loppuun. Kintaat painavat 52 g.
Seuraavat kintaat tein G-B Filz-it -langasta joka osoittautui paitsi liian paksuksi myös liian kirjavaksi tähän tekniikkaan. Näihin kului 80 g lankaa.
Näistä tuli myös hirmu kapeat mutta peukalot onnistuivat jo paljon paremmin. Eivätköhän nämäkin koiranulkoilutukseen ja lumitöihin kelpaa kun on riittävän kylmä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)