Winter Wonder Mittens

Kun edellisissä kirjoneulekintaissa kaikki meni pieleen, näissä kaikki osui kohdalleen.

Ohje on Winter Wonder Mittens, lanka Hjertegarn Alpaca Silk ja puikot puiset 2,25 mm Knit Pro pyöröt. Tein ohjeeseen yhden ainoan muutoksen: neuloin peukaloon 3 ylimääräistä kerrosta.

Näitä oli ilo tehdä. Lankaa jäi niin paljon että saisin vielä toiset samanlaiset. Taidanpa tehdä, tykkään näistä niin kovasti.

Marie Curie Mittens

Aina ei se kolmaskaan kerta totta sano. Nämä käsineet olisivat saaneet jäädä tekemättä, mutta jääräpäisesti painoin loppuun asti, vaikka jo melko alussa näin että pieleen menee ja rankasti.

 

Kyseessä on ihan kaunis malli Marie Curie Mittens, mutta kun lapanen neulotaan 70 silmukalla, lopputulos ei voi olla ohuestakaan langasta ohuilla puikoilla minun käsialallani muuta kuin valtava. Kokeilin mallia vuosi sitten jo kahdella eri langalla ja totesin, että tulee isot. Silti piti vielä viime vuoden lopulla luoda silmukat 2 mm puikoille Drops Alpacasta. Vaikka tein vielä vuorinkin, lapaset ovat silti liian isot.

Tässä projektissa meni oikeastaan kaikki pieleen. Neuloin lapasia ensin 2 mm metallisilla pyöröillä, jotka ovat tuhottomat liukkaat. En vieläkään käsitä miksi olen ostanut metallipuikot ja miksen anna niitä sellaiselle joka pystyy neulomaan metallipuikoilla. Sitten vaihdoin hiilikuitupyöröihin ja työ alkoi sujua hieman paremmin. Kun tuli helmien vuoro, huomasin että minulla on vain minipieniä helmiä. Ostinko uusia - en, en toki vaan tuskailin halkeilevan langan ja minihelmien kanssa.


Tällä kertaa voin syyttää huonoista kuvista pakkasta :D Kun ulkona on -20 Celsius-astetta, kuvaaminen on tehtävä aika nopeasti. Jopa koiralenkit ovat lyhentyneet alle puolen tunnin pituisiksi, koska Grislin tassut alkavat palella. Ulkoilun jälkeen on hyvä lepäillä sohvalla.

Lapasiin kului lankaa huimat 127 g. Vuoden ensimmäinen lankaostos puolestaan oli 1 502 g. Se sisältää lähinnä villalankaa, joista on tarkoitus tehdä neulakintaita. Olen päättänyt opetella sen taidon ihan kunnolla. Tuo vaalea lanka on hamppu-villasekoitetta ja sen otan käyttöön vasta sitten kun osaan neulata riittävän hyvin.

Dark Isle -sukat

Löysin kesällä ruokakauppareissullani tarjouskorista Novita Pikkusiskoa puoleen hintaan. Päätin kokeilla millaiselta se tuntuu ja ostin neljä kerää. Lanka olikin ihan kivaa neulottavaa, tosin jokaisen kerän sisällä oli raivostuttava lankasyherö.

Ravelryssa on Julia Muellerin kiva ilmaisohje Dark Isle Socks ja kun kuopus ilmaisi villasukkatarvetta, päätin neuloa hänelle kirjoneulesukat. Pojan jalan koko on jo 42. Ensimmäisen mustapohjaisen parin jälkeen lankoja oli vielä niin paljon, että niistä sai toisetkin sukat.

Puikkoina käytin 2,5 mm 100 cm pitkiä KA bambupyöröjä. Niissä on aivan loistava kaapeli!

Saa nähdä kauanko sukat kestävät käytössä. Viimeksi kun neuloin kuopukselle sukat Novitan Nalle-langasta, ne kestivät viisi päivää! Jos nämäkin kuluvat puhki heti kättelyssä, niistä saa ainkin säärystimet.

Lähinnä ajatuksena olikin taas muistutella mieleen miten kirjoneuletta tehdään. Tällä kertaa onnistuin mielestäni aika hyvin enkä neulonut liian löysää. Melko säännöllisesti kyllä pysähdyin kiristämään lankoja.

Harmaan sävyjä

Tein esikoiselle tänä talvena jo yhdet porolapaset (ohje Novita talvi 2011), mutta ne venyivät ja vanuivat ihan muodottomiksi pulkkamäessä. Niinpä piti tehdä uudet :) Koska käytin ohuempaa lankaa kuin ohjeesa, täytyi mallia vähän muokata. Kyllä, täällä oli hetken verran lunta niin että koulun liikuntapäivänä ulkoliikunta onnistui. Sen lisäksi pojat ovat päässeet liikuntatunnilla luistelemaan puolisen kymmentä kertaa - yhteensä :D

Koska tavoitteenani on neuloa omasta varastosta löytyvistä langoista, eikä minulla kuitenkaan ollut lapasiin riittävästi lankaa, olin kaukaa viisas ja ostin lisälangat Anttilasta. Saa nähdä miten Novitan aito suomalainen sukkalanka kestää kulutusta, 7 veljestä ei kestänyt sitä yhtä pulkkareissua. Jos olisin mennyt lankakauppaan ostamaan langat tumppuihin, 100 g ei olisi taatusti riittänyt, vaan mukaan olisi tarttunut yhtä jos toista ihan-pakko-ostaa-lankaa ;)

Tein tumppuihin ohjeesta poiketen intiaanipeukalon, joka istuu ainakin minun käteeni huomattavasti paremmin kuin se tavallinen peukalokiila.

Esikoinen vinkkasi tarvitsevansa myös sukat, mutta koska tiedän kokemuksesta, että hänen sukissaan saa olla koristeena enintään raitoja, tein ihan perussukat: kärjestä aloitetut 2 o 1 n joustimella magic loopilla 3,5 mm puikoilla ja tiimalasikantapää.

 
Harmaan sävyt toistuvat ulkonakin. Harmaa on kyllä tyylikäs väri ja yksi lempiväreistäni, mutta suosin sitä mieluummin vaatteissa kuin luonnossa :/ Muutama pakkasaste ja auringonpaiste tekisivät terää. En ole uskaltautunut vielä kylvämään edes chilin siemeniä, kun pelkään ettei valo riitä taimille. Ja jos kevät jatkuu sateisena ja viileänä kovin pitkään, ei taimia voi edes viedä ulos karaistumaan.

Alkutalven pari pakkasjaksoa on tehnyt hauskan kaksikerroksisen jään ojassa virtaavan veden katoksi. Viime päivien plussakelit ovat kyllä sulattaneet tämänkin ojan jo kokonaan eikä metsässä meinaa päästä kulkemaan kuivin jaloin.

Ilman Grisliä minua ei kyllä saisi näillä ilmoilla ollenkaan ulos. Onneksi tuo on niin onnellinen päästessään juoksemaan metsässä, että lenkkeily on ilo minullekin. Parasta kevään tulossa on valon lisääntyminen. Tänä aamuna ei ollut enää pilkkopimeää kun tulimme lenkiltä takaisin. Muuten kevät on minulle vain kesän odotusta, en ole yhtään kevätihminen etenkään tällaisen talven jälkeen.

Mukavia helmikuun viimeisiä päiviä. Meillä juhlitaan 14-vuotiasta ensi viikonloppuna. Tai ei tuo enää mitään juhlia halua, mutta veljeni perheineen kutsui itsensä kylään, joten jotain pientä herkkua voisi leipoa.

Kissoja siellä ja kissoja täällä

Innostuin pitkästä aikaa tekemään kirjoneuletta, kun löysin Ravelrysta Deborah Tomasellon hauskan pipo-ohjeen Cats in the Hat (maksullinen ohje). Lankani oli paksumpaa kuin ohjeessa käytetty ja muokkasin silmukkamäärää melko paljon. Keltaisen langan sain viime kesän Ravelry-vaihdossa vyötteettömänä ja oletan sen olevan täyttää villaa. Harmaan likuvärjätyn langan olen ostanut muutama vuosi sitten Haapsalusta ja tehnyt siitä jo kahdet tumput ennen tätä (eikä lanka vieläkään loppunut).

 Pipon kavennuksetkin on tehty kirjoneuleella.

Koska lankoja jäi ja pipo näytti hauskalta, tein sen kaveriksi vielä samalla kissakuviolla tumput. Kittens in the Mittens :) Eivätkä langat vieläkään loppuneet ;)

Puikkoina käytin 3 mm Knit Pro pyöröjä. Neuloin pipon lyhyellä pyöröllä ja vasen nimetön tuli tosi kipeäksi. Huomasin puristavani sillä lankoja tosi lujaa. Kun neuloin tumput magic loopilla, samaa ongelmaa ei tullut. Ehkäpä magic loop sitten on minun tekniikkani :)

Tein tumppuihin intiaanipeukalon. Se ei ole kaunein, mutta istuu minun käteeni tosi hyvin.

Talvi taitaa jo kyllästyttää kissoja. Dessi tyytyy helpommin vain katselemaan ikkunasta ulos, mutta Asterixista näkee selvästi, että ulos pitäisi päästä. Kyllä se pari kertaa päivässä piipahtaakin pihalla ja tulee hirveää vauhtia takaisin. Se on jopa oppinut koputtamaan (kolistelemaan ikkunapeltejä, mutta ei osaa hakata ikkunaa etutassuillaan kuten Dessi sisään halutessaan).

Dessin kanssa meillä meinasi käydä kahteentörmäys, kun tumma kissa makasi tummalla koiran peitolla lattialla. Ehkä ei kannattaisi olla ihan kulkureitillä :D

Kirjoneuleen jälkeen palasin taas perusasioihin ja rupesin tekemään neulepaitaa itselleni. Aloitin neuleen ylhäältä eikä se ihan vielä ole siinä vaiheessa että pääsisi sovittamaan. Saa nähdä tuliko susi vai paidan aloitus.

Pirteää tammikuun viimeistä viikkoa!

Valmiit joulukalenterisukat

Unohdin kuvata sukat 22.12., jolloin neulottiin sukkaan B raita jalassa olevien sukkien värillä. Minulla oli raidalliset sukat, joissa oli mm. mustaa. 23.12. jatkettiin sukkaa B neulomalla lähinnä olevan kirjan kannen värinen raita. Lähelläni oli monta kirjaa, joten raidastakin tuli monivärinen. Tässä vaiheessa päätin, että nyt riittää. Siis sukkien pituus ja neuloin resorin. Itse projekti ei kyllästyttänyt yhtään :)

Joulukalenterista tuli kumpanakin päivänä vihreää  teetä: Forsmanin Chamraj maustettuna limellä ja sitruunalla ja Gunpowder-tee, jota oli jo aikaisemmassakin luukussa. Voimakkaan makuista teetä, josta pidän kovasti.


Jouluaattonakin unohdin kuvata sukat - odotin kai niin kovasti Joulupukkia ;) Silloin piti kuitenkin jatkaa sukkaa A neulomalla lankavaraston hallitsevan värin värinen raita. Minun lankavarastoani osoittautui hallitsevan itsellenikin yllätykseksi valkoinen lanka. Sitä ei kuitenkaan löytynyt sukkavahvuutena, joten tein viimeisen raidan raitalangalla. Pääsin samalla eroon lopuista pätkävärjätyistä langoista, joissa on niitä kummallisia tipluja. Pätkävärjätyt ovat muutenkin vähentyneet varastostani ja vaihtuneet hillitymmin raidoitetuiksi.

Päivän tee oli osuvasti Forsmanin Pukin Pusu.

Tässä n.s. päivänvalossa otetussa kuvassa ovat valmiit sukat jalassani. Harmillisesti niistä tuli vähän liian isot, mutta menevät kyllä kotisukkina. Huomatkaa tyylikkäät raitakalsarini :D Olin juuri lähdössä ulkoilemaan ja esikoinen sattui tulemaan sopivasti paikalle kuvaamaan sukat.

Ajattelin aamulla, että lähden koiran kanssa kävelylle vasta päivänvalossa. Sitten katsoin Ilmatieteenlaitoksen ennustetta ja tulin siihen tulokseen, että päivänvaloa tarvinnee odottaa ensi vuoden puolelle asti. Niinpä päivän ulkoilut tuli tehtyä hämärissä puolenpäivän molemmin puolin. Voi kunpa jo sataisi lunta!

Osallistuin Ravelryssa kahteen jouluvaihtoon, joten lanka- ja teevarastoni eivät ihan heti lopu, minkä alla olevat kuvatkin toistavat:

Mieskin muisti minua 500 g:lla liettuassa tehtyä Vironvillaa.  Ennen joulua lankavarastoni ehtikin hetken olla parisataa grammaa pienempi kuin vuoden alussa :D Teevarastokin kasvoi neljällä pussillisella teetä, joten ihan heti ei tulee pulaa myöskään juotavasta.

Huomenna juhlitaan esikoisen 15-vuotispäivää ja hän saa lahjaksi toivomansa porolapaset. Ohje oli parin vuoden takaisessa Novitassa ja olen antanut kaikki vanhat suomalaiset käsityölehdet pois. Olin ihan varma, että näiden ohje on netissä, vaan eipä ollut. Onneksi kirjasto pelasti. Epäilin punaisen langan riittävyyttä ja aloitin tumput ranteesta ja neuloin resorin lopuksi. Voi olla että resoria pitää vielä jatkaa muilla väreillä, mutta odotetaan mitä lahjan saaja sanoo :) Lankoina käytin Viking Villeä ja Novita 7 veljestä ja neuloin tumput 3,75 mm pukoilla. Ohje oli tehty Isoveljelle ja oloisi pitänyt aloittaa kuvio vasta myöhemmin, niin ei olisi tullut niin pitkää yksiväristä osuutta sormiin. Poika ei halunnut ohjeessa olevia raitoja poron ylä- ja alapuolelle.