Marie Curie Mittens

Aina ei se kolmaskaan kerta totta sano. Nämä käsineet olisivat saaneet jäädä tekemättä, mutta jääräpäisesti painoin loppuun asti, vaikka jo melko alussa näin että pieleen menee ja rankasti.

 

Kyseessä on ihan kaunis malli Marie Curie Mittens, mutta kun lapanen neulotaan 70 silmukalla, lopputulos ei voi olla ohuestakaan langasta ohuilla puikoilla minun käsialallani muuta kuin valtava. Kokeilin mallia vuosi sitten jo kahdella eri langalla ja totesin, että tulee isot. Silti piti vielä viime vuoden lopulla luoda silmukat 2 mm puikoille Drops Alpacasta. Vaikka tein vielä vuorinkin, lapaset ovat silti liian isot.

Tässä projektissa meni oikeastaan kaikki pieleen. Neuloin lapasia ensin 2 mm metallisilla pyöröillä, jotka ovat tuhottomat liukkaat. En vieläkään käsitä miksi olen ostanut metallipuikot ja miksen anna niitä sellaiselle joka pystyy neulomaan metallipuikoilla. Sitten vaihdoin hiilikuitupyöröihin ja työ alkoi sujua hieman paremmin. Kun tuli helmien vuoro, huomasin että minulla on vain minipieniä helmiä. Ostinko uusia - en, en toki vaan tuskailin halkeilevan langan ja minihelmien kanssa.


Tällä kertaa voin syyttää huonoista kuvista pakkasta :D Kun ulkona on -20 Celsius-astetta, kuvaaminen on tehtävä aika nopeasti. Jopa koiralenkit ovat lyhentyneet alle puolen tunnin pituisiksi, koska Grislin tassut alkavat palella. Ulkoilun jälkeen on hyvä lepäillä sohvalla.

Lapasiin kului lankaa huimat 127 g. Vuoden ensimmäinen lankaostos puolestaan oli 1 502 g. Se sisältää lähinnä villalankaa, joista on tarkoitus tehdä neulakintaita. Olen päättänyt opetella sen taidon ihan kunnolla. Tuo vaalea lanka on hamppu-villasekoitetta ja sen otan käyttöön vasta sitten kun osaan neulata riittävän hyvin.