Huivihattu

Pihatöitä tehdessä on kiva suojata hiukset ja samalla pitää ne poissa kasvoilta. Olen tehnyt tällaisen Huivihatun jo aiemminkin, ja se on osoittautunut erinomaiseksi päähineeksi, vaikka näyttääkin hassulta piispanhiipalta.

Lanka on Novitan vanhaa Bambua puretusta paidasta eli miinuksia tästä työstä ei tule.

Sunnuntaina oli kaunis aurinkoinen päivä, mutta ei mitenkään lämmintä. Kimalaiset pörräsivät ahkerasti krookusten joukossa. Valitettavasti myös muurahaiset ja punkit ovat heränneet. Asterixista on löytynyt jo kolme punkkia.

Dessikin on ulkoillut ahkerasti, mutta välillä täytyy auttaa sisätöissä. Tässä vaihdamme sohvapeittoa. Dessi pitää peitosta kiinni, ettei se putoa kaiteelta :D

Aurinkoista viikkoa!

Tukkajumala

Uusimmassa Ullassa on vaikka mitä ihanuuksia. Ensimmäiseksi puikoilleni pääsi Tukkajumala. Näin keväällä tuntuu että pipo on jo liian lämmin, mutta korvat täytyy kuitenkin suojata.











Ulkoilutakkeihini sopiva lanka löytyi omasta varastosta: Sandnes Garn Duo, jota kului vain 34 g. Neuloin pannan 2.75 mm Knit Pro pyöröillä.

Hihnaan pitäisi vielä ommella nappi tai pari, mutta en osannut päättää minkälaisia nappeja haluan. Toimiihan tämä ilmankin, mutta napeilla saisi pantaan ilmettä.

Tänään ei ihan ole ollut meidän perheemme päivä. Esikoinen soitti aamupäivällä ja kysyi kainosti, voisinko lähteä viemään häntä ensiapuun. Hän oli pudottanut kanttauskoneen terän sormelleen ja koulun terveydenhoitaja oli passittanut ensiapuun ja röntgeniin. Terä painaa yli 10 kg ja se oli pudonnut 20 cm korkeudesta. Pojan yksi sormi oli turvonnut ja tunnoton. Röntgenissä kävi ilmi, että sormi ei ole murtunut, mutta hermo on vaurioitunut. Vamman pitäisi parantua itsekseen parissa viikossa. Koska töissä on rauhallista, pystyin lähtemään pojan kuskiksi ja henkiseksi tueksi. Jälkimmäinenkin tuntui olevan tarpeen.

Suunnilleen samaan aikaan kuopuksen 2,5 viikkoa vanha puhelin oli hajonnut. Poika oli odottanut junaa, kun joku oli tönäissyt häntä ja puhelin oli pudonnut ja näyttö mennyt säpäleiksi. Onneksi olin ottanut puhelimeen vakuutuksen, joka kattaa kaikki vahingot vuoden ajan ostopäivästä.

Harmaata ja värikästä

Kun täällä Etelä-Suomessakin vihdoinkin on kunnon talvi <3, innostuin neulomaan lisälämmikettä yläpäähän.

 

 

Ensin valmistui Jesarista (Cascade 220) kauluri Aqueo Cowl -ohjeella. Lankaa kului 70 g ja neuloin kaulurin 4 mm Knit Pro Cubikseilla. Tämä valmistui noin vuorokaudessa, kun käytin kahvitauotkin ahkerasti neulomiseen. Alun perin tein tämän esikoiselle, joka kulkee 3 km matkan työharjoittelupaikkaansa mopolla, mutta poika ei halunnut sitä. Minulla tämä tulee kyllä käyttöön koiralenkeillä.















Sain joululahjavaihdosta neljä kerää Dropsin Karismaa (väreissä poltettu oranssi ja sinapinkeltainen) ja ohjeen Flaming Hatiin. Neuloin M-kokoisen hatun 3/3,5 mm Knit Pro Symphonie -pyöröillä. Lankaa kului yhteensä 140 g. Hattu ei pääse ollenkaan edukseen näin ilman päätä kuvattuna, mutta en tähän hätään saanut kuvaajaa ulos päivänvalolla. Tämä on niin kiva hattu, että siitä piti päästä kertomaan heti sen valmistuttua, vaikka kuvat ovatkin taas mitä sattuu.

Hattua voi käyttää kummin puolin vain ja yritin päätellä langat niin siististi, että molemmat puolet käyvät päällipuoleksi. Tässä ei ainakaan päätä palella!

















T












'

 
Tein ensimmäisen kerran virkatun alun apulangalla ja  neuloin brioche -neuletta - mitä se sitten lieneekin suomeksi.
 


Seuraavaksi on tarkoitus lämmittää alakehoa: molemmat pojat tilasivat säärystimet ja voisin tehdä yhdet säärystimet lisää itsellenikin. Perjantaina kun kävelin vajaan kilometrin matkan työkaverin karonkkapaikasta bussipysäkille, olisin kaivannut myös villahousuja. Talvella tulee harvoin käytettyä leninkiä ja ohuita sukkahousuja, joten en ymmärtänyt pukeutua riittävän lämpimästi.

Ruususet

Anna Johannan alunperin vuoden 2014 Kipakat-kalenterissa julkaistu kaunis pipo Ruusunen on nykyään Ravelryssa ilmaisohjeena. Ihastuin pipoon heti ensisilmäyksellä ja neuloin sen viime viikonloppuna tuskin malttaen nukkua välissä :D

Lankana käytin keltaista Austermann Stepiä ja helmet olivat jäännöstä pitsihuivista. Neuloin pipon 3 mm Knit Pro Symphonie -pyöröillä. Tein piposta vähän ohjetta lyhyemmän, koska sellainen sopii mielestäni paremmin tällaiseen vanhempaan päähän :D

Pipo oli niin kaunis ja ohje hyvin kirjoitettu, että käytin samaa resori- ja helmikuviomallia myös sormikkaissa. Palmikkoa en saanut mahtumaan näihin sormikkaisiin, jotka neuloin 48 silmukalla 2,5 mm Knit Pro Symphonie - pyöröillä. Sormet neuloin sukkapuikoilla.

 

Käytin pipossa vähän erilaisia helmiä kuin sormikkaissa ja sain molemmat helmet näppärästi käytettyä loppuun kun tein sormikkaisiin muutaman "sormuksen". Varastoissani onkin enää minipieniä 9/0 helmiä (mutta niitä onkin muutama tuhat!), joten pitänee piipahtaa helmikaupassa lähiaikoina.

 

Neuloin sormikkaisiin minun käteeeni hyvin sopivan Indian Thumbin, joka on (käsittääkseni virheellisesti) käännetty intialaiseksi peukalokiilaksi. Ainakaan intialainen ystäväni ei tunnista moista intialaiseksi :)

Onnetar suosi minua ja voitin Sarin arpajaisissa kauniit korvakorut. Nämä mukaan luettuna minulla on kuudet Sarin tekemät korvikset ja yksi ranneketju. Kaikki ovat ahkerassa käytössä ja saaneet paljon kehuja :)

Sari teki minulle myös heijastimen, joka piristää hienosti harmaata talvitakkiani. Kiitos, Sari <3

Grisli on innokkaasti menossa mukana, mitä sitten tehdäänkin :) Viime päivinä on ollut sen verran pakkasta, että pahin liukkaus on onneksi taittunut, mutta muutama päivä sitten jäniskin oli liukastellut tiellä ohuen lumikerroksen päällä pomppiessaan. Itse olen kaatunut vasta kerran tänä talvena ja silloinkin vain polvilleni, mutta työkaverilta meni kyynärpää sijoiltaan kun hän kaatui. Entisenä judokuna hän oli ottanut vaistoimaisesti kyynärvarrella vastaan tajutessaan kaatuvansa taaksepäin. Hän totesi, että se ei ole ehkä yhtä kätevää liukkaalla asvaltilla kuin judotreeneissä.

Yrittäkäähän pysyä pystyssä talven liukkailla jäillä :)

Kuvauspäivä

 

Sunnuntaina oli hetken aikaa jopa aurinkoista, joten sain vihdoinkin otettua kuvia useammastakin valmistuneesta työstä.

 

 

Olen marinoinut jo useamman vuoden ihanan pehmoista Schachenmayrin reumalankaa, josta olen aikonut neuloa jotakin reumasta kärsivälle veljeni vaimolle. Vihdoin löysin langalle sopivan mallin: Kipinä. Ensimmäisestä versiosta tuli vähän liian pitkät, joten päätin pitää ne itselläni ja neuloa lahjaksi uudet. Olipa taas kätevä tapa kartuttaa omaa kämmekäsvarastoa :D

 

Puikkoina käytin 2,25 mm Knit Pro Symphonie -pyöröjä ja yhteen pariin meni n. 30 g lankaa.

 

Huomasin alkusyksyllä talvivaatteita esiin ottaessani garderobissani pahan puutteen: Minulla ei ole oranssia pipoa! Koska sain edellisessä postauksessa esittelemäni kerän pirteän oranssia Stepiä, päätin korjata asian heti. Malliksi valikoitui Hallstatt (maksullinen ohje Ralvelryssa). Puikkoina käytin 2,75 mm Knit Pro -pyöröjä.

Vaikka pipossa on paljon pieniä palmikoita, kaaviot ovat niin selkeät että neulominen oli helppoa. Suosittelen tätä ohjetta lämpimästi.

Pikkupalmikoiden jälkeen kaipasin jotakin yksinkertaista neulottavaa, joten päätin tehdä veljen tyttärelle ja hänen puolisolleen lapaset. Kupla (ilmaisohje Ravelryssa) on kiva ja todella helppo malli.

Oranssi ja punainen lanka ovat Hjertegarn Limaa ja harmaa Novita Suomivillaa. Tarkoituksenani oli alun perin testata miten hyvin Suomivilla sopii neulakintaiden tekemiseen, mutta päätin sittenkin päästä helpolla ja neuloa lapaset.

Tein tumpuista tarkoituksella melko väljät, niin että niiden alle voi pukea toiset käsineet.

Kuplat ovat hauskan näköisiä ja sisäpuolellekin muodostuu hieno kuvio.

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi aloittamani neule kiinnostaa Dessiä kovasti, koska lanka on Vironvillaa, jota on aivan ihana neulahuovuttaa kaikilla tassuilla :D Malli on Ravelryssa julkaistu KAL, joten siitä ei vielä sen enempää ;)

Talven varalle

 

Varauduin talven viimoihin neulomalla paksun kaulurin monta vuotta marinoituneesta Novita Nalle Colorista, jolle kaveriksi löytyi beigeä Nallea. Ei todellakaan minun värejäni eikä tästä alunperin pitänyt tulla kauluria minulle, mutta ohjeen väärintulkinnan vuoksi kauluri jääkin omaan käyttöön. 

 

Eipä tuolla ole niin väliä minkävärisiä asusteita käyttää kun ulkoilee koiran kanssa aamu- tai iltahämärässä.

Kauluri on niin iso, että sen voi vetäistä lämmittämään korvia ja poskia. Talven tuiskut ja tuulet, täältä tullaan :)

Pimeässä ulkoillessa on tärkeää myös näkyä. Niinpä neuloin Schachenmayr Lumiosta itselleni säärystimet ja ranteenlämmittimet. Molemmat ovat niin isoja, että ne voi vetäistä lahkeiden/hihojen ja toisten käsineiden päälle lisälämmikkeeksi. Neuloin nämä asusteet 10 mm puikoilla ja kyllä oli hankalaa. Kädet tulivat kipeiksi ja tuntui ettei moisista haloista saa millään otetta. Lanka oli oikein mukavan pehmeän tuntuista, vaikka puhdasta muovia onkin.

 

Nämä neulotut heijastimet ovat vain muiden heijastinten lisänä. Minulla on vaatteissa heijastimia ja pimeällä liikkuessani käytän lisäksi valoa. Koiran heijastinpannassakin roikkuu valo, joten meidät pitäisi nähdä melko kaukaa.

 

Muistakaa käyttää heijastimia. Ne ovat halpa turva.

 

Koska toivon, että myös lukijani näkyvät liikenteessä, arvon tähän postaukseen 10.10. mennessä kommentoineiden kesken heijastimen takkiin tai laukkuun kiinnitettäväksi.

Rosalina

Neuloin ensimmäisen Rosalina-pipon puolitoista vuotta sitten ja olen käyttänyt sitä paljon. Täksi syksyksi neuloin Rosalinan Wetterhoffin Sivillasta ja pienistä läpinäkyvistä helmistä. Lankaa kului 50 g ja puikkoina käytin 2,25 mm Knit Pro Symphonie -pyöröjä. Sivilla on vähän liian laskeutuvaa lankaa tähän pipoon, mutta tykkään lopputuloksesta silti. Se on enemmän baskerityyppinen ja sopii juhlavammaksi päähineeksi.

 

 

Pipo on kaunis ja kiva tehdä, mutta en osaa ottaa siitä kunnollisia kuvia, joten joudutte tyytymään tähän kuopuksen otokseen.

Muutamana aamuna onkin jo tarvinnut sekä pipoa että käsineitä, mutta päivisin on ollut melko lämmintä. Juuri tällaisista aurinkoisista syyspäivistä tykkään.

Keinulauta

Varoitus: tämä postaus sisältää neonvärejä :D

Ostin syksyllä neljä eriväristä kerää Hatnut Feet -lankaa. Kahdesta tein sukat lahjaksi ja kahdesta kerästä itselleni pipo-kauluri -setin.

 Koska tämä värisävy oli selkeästi raidoittuva, etsin pitkään ennen kuin löysin mieleseni mallin. Lopulta Ullasta löytyi Keinulauta-pipon ohje.

 Tykästyin pipoon niin että käytin samaa mallia myös kauluriin. Loin 108 silmukkaa ja lisäsin silmukoita vähitellen niin että niitä oli lopulta 140. Kauluri asettuu hyvin kaulaan. Lankaa jäi harmillinen 25 g nöttönen. Mietin saisiko siitä lyhyet ranteenlämmittimet / kämmekkäät vai pitääkö lanka yhdistää johonkin yksiväriseen ja tehdä raidalliset kädenlämmittimet.

 

 Aamulla satoi vähän lunta, joten minulle tuli kiire kuvata neuleet valkoisella hangella. Pari tuntia kuvan ottamisen jälkeen lumi oli jo sulanut. Kylvin tänään  ensimmäiset chilin ja paprikan siemenet. Muut kasvit saavat vielä odottaa valon ja lämmön lisääntymistä. Yritän malttaa mieleni siementen kanssa mahdollisimman pitkään. Jos kasvit itävät liian aikaisin eikä niitä voi viedä ulos karaistumaan, niistä tulee honteloita. Jos minulla olisi kasvihuone, tilanne olisi toinen. Vaan eipä ole mikään järkipuhe vielä saanut miehen mieltä kääntymään kasvihuonemyönteiseksi.
 

Sain kosotädiltä haasteen näyttää käsityöpaikkani. Neulon useimmiten yläkerran aulan sohvalla, jossa minulla on käden ulottuvilla kaikki tarpeellinen - kuten kirja, silmukkamerkit, kerroslaskuri ja puruluu :D Yleensä tässä on vielä yksi kissa ja yksi koira seurana.

Mukavia käsityöhetkiä kaikille!

Kissoja siellä ja kissoja täällä

Innostuin pitkästä aikaa tekemään kirjoneuletta, kun löysin Ravelrysta Deborah Tomasellon hauskan pipo-ohjeen Cats in the Hat (maksullinen ohje). Lankani oli paksumpaa kuin ohjeessa käytetty ja muokkasin silmukkamäärää melko paljon. Keltaisen langan sain viime kesän Ravelry-vaihdossa vyötteettömänä ja oletan sen olevan täyttää villaa. Harmaan likuvärjätyn langan olen ostanut muutama vuosi sitten Haapsalusta ja tehnyt siitä jo kahdet tumput ennen tätä (eikä lanka vieläkään loppunut).

 Pipon kavennuksetkin on tehty kirjoneuleella.

Koska lankoja jäi ja pipo näytti hauskalta, tein sen kaveriksi vielä samalla kissakuviolla tumput. Kittens in the Mittens :) Eivätkä langat vieläkään loppuneet ;)

Puikkoina käytin 3 mm Knit Pro pyöröjä. Neuloin pipon lyhyellä pyöröllä ja vasen nimetön tuli tosi kipeäksi. Huomasin puristavani sillä lankoja tosi lujaa. Kun neuloin tumput magic loopilla, samaa ongelmaa ei tullut. Ehkäpä magic loop sitten on minun tekniikkani :)

Tein tumppuihin intiaanipeukalon. Se ei ole kaunein, mutta istuu minun käteeni tosi hyvin.

Talvi taitaa jo kyllästyttää kissoja. Dessi tyytyy helpommin vain katselemaan ikkunasta ulos, mutta Asterixista näkee selvästi, että ulos pitäisi päästä. Kyllä se pari kertaa päivässä piipahtaakin pihalla ja tulee hirveää vauhtia takaisin. Se on jopa oppinut koputtamaan (kolistelemaan ikkunapeltejä, mutta ei osaa hakata ikkunaa etutassuillaan kuten Dessi sisään halutessaan).

Dessin kanssa meillä meinasi käydä kahteentörmäys, kun tumma kissa makasi tummalla koiran peitolla lattialla. Ehkä ei kannattaisi olla ihan kulkureitillä :D

Kirjoneuleen jälkeen palasin taas perusasioihin ja rupesin tekemään neulepaitaa itselleni. Aloitin neuleen ylhäältä eikä se ihan vielä ole siinä vaiheessa että pääsisi sovittamaan. Saa nähdä tuliko susi vai paidan aloitus.

Pirteää tammikuun viimeistä viikkoa!

Hyvää uutta vuotta!

Tähän vaiheeseen sopii taas tehdä lankatilinpäätös. En ihan pysynyt tavoitteessani pienentää lankavarastoa. Vuoden alussa lankaa oli 8264 g ja tänään sitä on 8691 g. Vuoden aikana olen neulonut/lahjoittanut/myynyt 7527 g  ja ostanut/saanut 7954 g lankaa. Loppujen lopuksi tulos ei ole ollenkaan huono: minulla on lankaa vain kilo enemmän kuin olen käyttänyt vuoden aikana. Lisäksi pitää mainita, että lankani ovat vaihtuneet selvästi ohuempiin ja laadukkaampiin ja olen antanut pois lähes kaikki heräteostos-/kummajaislankani. (Novita Amorista on ihan totta tarkoitus tehdä siilipalaset, jonain vuonna.)

Vuoden aikana on valmistunut mm. 13 paria neulottuja tai virkattuja sukkia/tossuja, 7 paria neulottuja/neulattuja kintaita, 4 kauluria, 5 pipoa, 4 aikuisten takkia/paitaa, 6 pitsihuivia ja muutamia muita töitä (mm. pesu- ja patakintaita sekä tiskiliinoja). Olen oikein tyytyväinen :)

Loppuvuoden iloinen uutinen oli: neonvärit ovat palanneet!

 

Tavoilleni uskollisena en tilannut yhtä enkä kahta kerää, vaan neljää eri sävyä Hatnut Feet -lankaa. Ensimmäinen 100 g on jalostunut pipoksi ja kauluriksi itselleni.

Pipo on Ravelrysta löytämäni Razor Slouch Hat, johon tein ohjeesta poiketen kaksinkertaisen resorin.  Minusta on kiva että korvat pysyvät lämpiminä. Resorissa käytin 2,75 mm puikkoja ja muussa osassa 3.75 mm.

Kaulurin ohje on Ullasta: Kätkö, jonka neuloin 4 mm puikoilla. Pari kertaaa purettuani aloituksen pääsin jyvälle ohjeesta. Mallineule on tosi kivan näköistä ja kauluri toimii kummin päin vain.














Seuraavaksi neonväreistä saavat nauttia veljentyttö ja puolisonsa. Kannattiko tilata tädiltä sukat ;)

Oikein hyvää uutta vuotta!