Kevätpäiväntasaus

Valoisa aika lisääntyy ihan huimin harppauksin. Aamulenkille lähtiessäni (klo 6) on jo valoisaa ja lenkkimme suuntautuukin melkein joka aamu metsään. Tiellä saa kävellä riittävästi pimeän aikaan. Grislistäkin on mukavaa juoksennella metsässä haistelemassa kauriiden, jänisten, kettujen ja supikoirien jälkiä.

Marraskuunkaktus ei ole pysynyt oikein selvillä vuodenajoista, vaan tekee ahkerasti nuppuja näin maaliskuussa. Syksyllä siinä olikin vain pari kukoistusta ja ajattelin, että kasvi pitää välivuoden kukkimisessa.

Ruukku on isäni päällystämä. Hän harrasti askartelua ja päällysti mm. kukkaruukkuja laatanpaloilla. Kierrätystä ja tuunausta jo paljon ennen kuin niistä tuli muotiasioita :)

Chilit ja paprikat ovat itäneet poikkeuksellisen huonosti. Vain Apachen taimet ovat kunnolla itäneet eivätkä amppelipaprikat jaksa nostaa päätään ollenkaan. Tein jo uuden kylvönkin - jospa edes jokin kasvi jaksaisi kasvaa kunnolla. Enteileeköhän tämä huono itävyys sitä, että kesästä on tulossa huono vai olenko vain onnistunut jotenkin epäonnistumaan kylvöjen kanssa.

 









Piipahdin työkaverin mainostamassa uudessa teekaupassa ja kuinka ollakaan, löysin samasta kauppakeskuksesta myös lankakaupan :D Siellä oli peruslankojen (Teetee, Austermann ym.) lisäksi myös käsinkehrättyä ja -värjättyä intialaista silkkilankaa, jota tuottaa paikallinen naisten osuuskunta. Ostin aluksi neljä vyyhtiä terrakottaa, mutta jouduin hakemaan vielä vyyhdin kontrastiväristä lankaa, että ne riittäisivät paitaan itselleni. Voitte hieraista silmiänne toisenkin kerran: tuo yksinäinen vyyhti on todellakin sininen ja se on tulossa minun vaatteeseeni - ei toki kasvoja vasten vaan paidan helmaan :D Lanka on upean tuntuista eikä taatusti kutita herkempääkään ihoa eikä uskoakseni myöskään hiosta. Kauppaan jäi - vielä toistaiseksi - mukavan ohutta hamppulankaa, koska se oli värjäämätöntä enkä uskalla kokemattomana ryhtyä värjäämään. Jos saan hyviä neuvoja värjäämiseen, taitaa hamppulankakin muuttua paidaksi minulle :D

Ostin toki myös teetä: appelsiini-kaktus -rooibosta ja kehäkukka-rooibosta. Ensimmäinen on virkistävä ja jälkimmäinen miellyttävän pehmeä.

Koska puutarhatöihin ei vielä pääse, on lukemiselle jäänyt hyvin aikaa. Viimeksi luin Kati Hiekkapellon dekkarin Kolibri. Se on oikein hyvin kirjoitettu (vaikkakaan teitittelyä ei tämäkään kirjailija ei osaa, vaan käyttää monikon toista persoonaa) ja mielenkiintoinen. Kirjan henkilöt ja tapahtumat ovat uskottavia ja kahden eri tarinan seuraamien rinnakkain on mielenkiintoista. Suosittelen!