Lämpimin jaloin

Kaipasin jotakin nopeaa ja helppoa neulottavaa ja löysin Ravelrysta ilmaisohjeen Footies. Lanka ei ollut ihan samanpaksuista kuin ohjeessa, joten lisäilin ja vähentelin silmukoita ja kerroksia sieltä täältä ja sain aikaan n. 43 numeron tossut, jotka toivottavasti sopivat veljeni jalkaan.

Neuloin tossut Red Heart Liviasta 4 mm puikoilla. Lankaa kului 75 g eli kolmesta kerästä saisi kahdet tossut. Tossut olivat tosiaan nopeatekoiset, joten tällaiset voi neuloa kun pitää saada äkkiä tehtyä jokin pikkulahja.

Kukkapenkeissä ei enää kuki mikään muu kuin reunusasterit. Nekin kärsivät vähän viimekesäisestä talon rappauksesta, mutta jaksoivat sentään tehdä muutaman kukan.

Sää alkaa olla epäotollinen pihatöille, mutta vielä viime lauantaina oli kiva ulkoiluilma. Mies kävi hakemassa peräkärryllisen uskomattoman edullista ja hyvälaatuista multaa HSY:n noutopisteeltä Viikistä. Lisäsin multaa kaikkiin kukkapenkkeihin ja kasvimaille, mutta vielä sitä riittää nurmikon parantamiseenkin.

Asterix oli kovin innokkaasti mukana pihatöissä, kuten tietysti myös Grisli, mutta Dessin ulkoilut ovat supistuneet pariin piipahdukseen pihalla. Kylmä, märkä ja Dessi eivät sovi yhteen :)

Talven varalle

 

Varauduin talven viimoihin neulomalla paksun kaulurin monta vuotta marinoituneesta Novita Nalle Colorista, jolle kaveriksi löytyi beigeä Nallea. Ei todellakaan minun värejäni eikä tästä alunperin pitänyt tulla kauluria minulle, mutta ohjeen väärintulkinnan vuoksi kauluri jääkin omaan käyttöön. 

 

Eipä tuolla ole niin väliä minkävärisiä asusteita käyttää kun ulkoilee koiran kanssa aamu- tai iltahämärässä.

Kauluri on niin iso, että sen voi vetäistä lämmittämään korvia ja poskia. Talven tuiskut ja tuulet, täältä tullaan :)

Pimeässä ulkoillessa on tärkeää myös näkyä. Niinpä neuloin Schachenmayr Lumiosta itselleni säärystimet ja ranteenlämmittimet. Molemmat ovat niin isoja, että ne voi vetäistä lahkeiden/hihojen ja toisten käsineiden päälle lisälämmikkeeksi. Neuloin nämä asusteet 10 mm puikoilla ja kyllä oli hankalaa. Kädet tulivat kipeiksi ja tuntui ettei moisista haloista saa millään otetta. Lanka oli oikein mukavan pehmeän tuntuista, vaikka puhdasta muovia onkin.

 

Nämä neulotut heijastimet ovat vain muiden heijastinten lisänä. Minulla on vaatteissa heijastimia ja pimeällä liikkuessani käytän lisäksi valoa. Koiran heijastinpannassakin roikkuu valo, joten meidät pitäisi nähdä melko kaukaa.

 

Muistakaa käyttää heijastimia. Ne ovat halpa turva.

 

Koska toivon, että myös lukijani näkyvät liikenteessä, arvon tähän postaukseen 10.10. mennessä kommentoineiden kesken heijastimen takkiin tai laukkuun kiinnitettäväksi.

Rosalina

Neuloin ensimmäisen Rosalina-pipon puolitoista vuotta sitten ja olen käyttänyt sitä paljon. Täksi syksyksi neuloin Rosalinan Wetterhoffin Sivillasta ja pienistä läpinäkyvistä helmistä. Lankaa kului 50 g ja puikkoina käytin 2,25 mm Knit Pro Symphonie -pyöröjä. Sivilla on vähän liian laskeutuvaa lankaa tähän pipoon, mutta tykkään lopputuloksesta silti. Se on enemmän baskerityyppinen ja sopii juhlavammaksi päähineeksi.

 

 

Pipo on kaunis ja kiva tehdä, mutta en osaa ottaa siitä kunnollisia kuvia, joten joudutte tyytymään tähän kuopuksen otokseen.

Muutamana aamuna onkin jo tarvinnut sekä pipoa että käsineitä, mutta päivisin on ollut melko lämmintä. Juuri tällaisista aurinkoisista syyspäivistä tykkään.

Ruskeaa

Ruskea ei ole ollenkaan minun värini. Niinpä laatikossa pyöri vuositolkulla esikoisen paidasta jääneet viisi kerää Drops Delightia. Päätin, että lanka on vihdoin saatava pois varastosta, joten neuloin siitä veljenpojalle sukat kokoa 43.

Lankaa kului n. 85 g ja puikkoina käytin 2,25 mm Knit Pro Symphonie pyöröjä. Aloitin sukat kärjestä ja lisäsin silmukoita kunnes niitä oli yhteensä 72. Langan paksuus vaihtelee sen verran ettei siinä oikein näy mikään kuvio, joten neuloin 2 krs 2 o 2 n ja 2 krs oikein. Kantapää on taas se perinteinen tiimalasikantapää.

Sukkien kaveriksi tein samalla mallineuleella vielä tumput, joihin kului n. 65 g lankaa. Aloitin tumput kärjestä ja tein niihin intiaanipeukalon, joka istuu ainakin minun käteeni tosi hyvin. Tässä kuvassa langan väri on oikea. Kun sain setin valmiiksi, huomasin että annoin viime jouluna veljenpojalle sukat ja tumput. Ehkä ensi vuonna pitää keksiä jotakin muuta :D

Lankaa jäi yhä, joten neuloin vielä entiselle työkaverille Mojo-sukat (ilmaisohje Ravelryssa). Nämä ovat kokoa 37 ja niissä on 64 silmukkaa. Langanmenekki oli n. 65 g.

Eikä lanka loppunut vieläkään ihan kokonaan, mutta innostukseni neuloa sitä loppui. Ja vaikka ruskea ei siis todellakaan ole ollenkaan minun  värini, ostin silti vyyhin WM Purea värissä Ebenholz. Tämähän on melkein mustaa, eikö - ja sitä paitsi aion yhdistää sen oranssiin lankaan ;)

Kesällä ei tullut juotua teetä kovinkaan paljon, mutta ilmojen viiletessä lämmin juoma alkaa taas maistua. Kävin Théhuoneella ostamassa voimakkaan mausteista Nepal Masala chaita, joka maistuu erinomaiselta mantelimaidon kera ja pirteän makuista Appelisiininkukkateetä, joka sisältää Pai Mu Tania maustettuna appelsiininkukilla ja -paloilla.

Lukuintokin alkaa pikku hiljaa palailla, vaikka täytyy sanoa että luin edellistä kirjaa pitkään. Kirja oli Virpi Hämeen-Antillan uusin, Marionetit, enkä jotenkin saanut siitä minkäänlaista otetta. Sujuvasti kirjoiettu, mutta jotenkin vaisu kirja. Värinä se voisi olla juuri ruskea :)

Keittiön verho

Kesällä ilmestyneessä Suuri käsityö -lehdessä oli virkattu naisen paita, josta minulle tuli heti halu käyttää kuviota keittiön verhoon. Verho on virkattu 2 mm koukulla Novita Colori -langasta, jota kului 250 g eli kaikki mitä sain käsiini. Verhosta olisi saanut tulla hieman leveämpi, mutta lanka ei riittänyt enempään. Verhon kuvaaminen ikkunassa olikin haasteellista enkä onnistunut saamaan kuin tällaisen lähikuvan toisesta perhosesta. Verhossa on kaksi perhosta päällekkäin.

Vähän turhan kesäinen verho näin syksyyn mutta taidan antaa sen olla paikallaan talviverhojen ripustamiseen asti.

Verhon valmistumisen myötä lankavarastoni ehti hetkeksi jopa supistua. Olen käyttänyt tänä vuonna 4937 g lankaa ja ostanut 4717 g. Tilanne kyllä "korjaantuu" kohta, koska viime viikolla ostamani lankavyyhti kotiutunee piakkoin. Lisäksi ilmoittauduin mukaan syysvaihtoon Ravelryssa, joten lahjalankaakin on syksyn mittaan tulossa. Ja kun parille pitää ostaa lankaa, voi olla että ihan vahingossa vyyhtejä hyppää omaankin ostoskoriin ;)

Elokuun sateissa tuntui että kesä on jo ohi, kun syksyllä kukkivat kasvit lakastuivat eivätkä tomaatit ja chilit jaksaneet kypsyä. Onneksi sentään viime viikolla nähtiin vähän aurinkoakin ja tomaatit ovat taas alkaneet kypsyä. Chilit ovat jo sisällä ja pääsevät ulos vain aurinkoisina päivinä.

Piipahdin Marketan puiston sadonkorjuumarkkinoilla lauantaina ja ostin joitakin tulpaanin ja pikarililjan sipuleita. Ehkä remontin vuoksi kovia kokenut kukkapenkki olisi niiden ansiosta ensi keväänä kauniimpi.

Toivottavasti sateinen loppukesä saa sienet kasvamaan. Ainakaan toistaiseksi suppilovahveropaikoillani ei näy sienen sientä eikä rouskujakaan ole vielä noussut. Sen sijaan hirvikärpäsiä on ihan riittävästi :/

Mukavaa syyskuuta!

Raviolo

Ihastuin Ravelrysta löytämääni ilmaiseen Mekko-ohjeeseen Raviolo.

Tämä on ensimmäinen neulemekkoni ja olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Mekko neulottiin ylhäältä alas saumattomasti, joten sitä oli helppo sovittaa matkan varrella.

Ohje on kirjoitettu light fingering -vahvuiselle langalle, mutta minun käyttämäni Sandnes Duo on dk-vahvuista. Neuloin mekon 3,5 mm puikoilla M-koon mukaan. Lankaa kului 700 g.

Kuvaaja ei huomauttanut sen paremmin helman rypyistä kuin kauluksen rumasta asettelustakaan.

Tämä mekko oli tosi kiva tehdä ja on niin mukava päällä, että siitä tulee varmasti luottovaatteeni.

Sadonkorjuun aikaan

Minusta kesän parasta aikaa on sadonkorjuu. Tämä kesä kylmine alkukesineen, talon rappauksineen ja kuumine keskikesineen ei ole ollut ihan paras kesä kasveille. Jotakin satoa sentään on tullut / tulossa.

 

Chilit ja paprikat ovat varmaankin kärsineet eniten. Ne joutuivat olemaan pitkään sisällä ensin kylmyyden ja sitten remontin vuoksi ja osan ehdin tappaa jo taimivaiheessa :( Muutama chili on sentään kypsynyt (tosin lajike on epävarma) ja paprikoitakin tulee jokunen.

Toinen kärsijä ovat olleet tomaatit. Seinustalla kasvavat taimet jouduttiin kaivamaan ylös remontin alta niiden parhaillaan kukkiessa ja kasvatuskaappiakin on jouduttu kuljettamaan pitkin pihaa. Jos kesä jatkuu lämpimänä, sato on kohtuullinen, mutta muuten joudumme tyytymään muutaman viikon satoon. Onneksi tämä on vain harrastus, niin sadon koolla ei ole niin paljon väliä :) Suoraan omasta pihasta poimittu maistuu joka tapauksessa hyvältä.

 

Samaa mieltä lienee Dessi, joka vaani kukkapenkissä olevaa ötökkää :D

 

 

Kesäkurpitsat ovat levittäytyneet "vähän" yli oman kasvatuslaatikkonsa. Kuopus, jonka tehtävänä on leikata nurmikko, joutuu kiertämään ne yhä kauempaa.

 

 

 

Meillä kasvaa tänä vuonna kesäkurpitsan lisäksi työkaveriltani saamaani omenakurpitsaa. Se on suunnileen kesäkurpitsan kokoinen, mutta vähän pyöreämpi ja kauniin vaaleanvihreä. Maku ei juurikaan poikkea kesäkurpitsasta. 

 

 

 

 

Remontissa kärsineessä kukkapenkissä jaksavat sentään hanhikit vielä kukkia. Akileijat jouduttiin siirtämään pois, mutta onneksi muutama taimi säilyi ja Sinisen sohvan emäntä lähetti minulle ystävällisesti omassa pihassaan kasvavan kauniin punavalkoisen akileijan siemeniä. Toivotaan että saisin ne kasvamaan.

  

Kuunlija kukkii vaatimattomin kukin, mutta sen lehdet ovat kauniit.

Villanukkajäkkärä on levinnyt vähän liikaakin ja joutunee karsinnan kohteeksi syksyllä.

Syyskaunosilmä alkaa jo kuihtua, vaikka eletään vasta elokuun puoliväliä.

 Olen aina pitänyt isokirjopeippiä eli värinokkosta sisäkasvina, kunnes näin sitä yhdellä pihalla ulkoistutuksessa. Kokeilin tänä kesänä ulkona ruukussa ja se näyttää viihtyvän hyvin.

Istuin päivällä keinussa leikkimässä kameralla, kun näin sudenkorentojen lentelevän ympäriinsä. Ryhdyin huvikseni kuvaamaan niitä ja pari otosta onnistuikin kohtuullisesti. En viitsi kertoa montako epäonnistui ;)

Huomenna arki alkaa toden teolla kun kuopuskin menee takaisin kouluun. Esikoinen on ollut omassa koulussaan jo pari päivää. Kuopus testasi pyöräänsä ja totesi pärjäävänsä sillä juuri ja juuri tämän syksyn. Viimeistään keväällä pitää ostaa isompi pyörä.

Juhlistimme koulun alkamista perinteisesti leipomalla korvapuusteja. Poikien kommenteista päättelen, että kolmesta pellillisestä alkaa olla enää tuoksut jäljellä ;)

Mukavaa alkanutta viikkoa. Koettakaa ensi yönä bongata superkuu. Meillä taitaa olla siihen liian pilvistä.